Ässätornin mittava remontti valmistuu pääosin paikallisin voimin

Satu Temonen, 29.9.2021

Satu Temonen

Ässätornin ympärillä on tällä hetkellä rakennustelineet sekä sääsuoja

Kouvolan Sivistys- ja Urheilutalo Säätiö on aloittanut toimistotalo Ässätornin julkisivusaneerauksen, jonka kustannusarvio on noin miljoona euroa. Tavoitteena on päivittää niin rakenteet kuin ulkoasukin nykypäivän tasolle sekä parantaa kiinteistön ekologisuutta. Saneerauksen pääurakoitsijana toimii Kymenlaakson Rakennus ja sen on määrä valmistua alkuvuodesta.

Ulkoasu muuttuu, mutta kunnioittaa alkuperäistä tunnelmaa

Ässätornin alkuperäisenä arkkitehtina toimi Ossi Andersson. Rakennuksesta piti alun perin tulla 2-3 -kerroksinen ja pinta-alaltaan huomattavasti nykyistä laajempi. Päätös rakennuksen nostamisesta pystyyn vaikutti arkkitehdin työhön merkittävästi. – Tornin tuli poiketa ympäristöstään ja sen vuoksi pintamateriaaliksi valittiin keraamiset laatat ja lasi. Katseen vangitsee päädyn kolmesta seinästä keskimmäinen, jonka rakennetta on tarkoituksellisesti korostettu, kuvailee Andersson^*).

Saneerauksen rakennuttamisesta on vastannut Matti Laurinantti Ri-Planilta ja suunnittelun arkkitehtina on toiminut Heikki Käppi. – Rakenteellisesti lähtökohtana olivat kestävä pintamateriaali ja tuulettuva rakenne, jotka toimivat myös korkeassa rakennuksessa etenkin äärimmäisten sääilmiöiden, kuten rankkasateiden ja kovien tuulien yleistyessä, sanoo Laurinantti.

Saneerauksessa julkisivumateriaalina käytetään metallisia julkisivukasetteja ja värityksessä useampia harmaan sävyjä sekä tehostevärinä tiilenpunaista. – Ratkaisuun päädyttiin tutkittaessa erilaisia vaihtoehtoja sekä neuvotteluissa kaupungin viranhaltijoiden kanssa. Koin mielenkiintoiseksi päivittää rakennuksen ulkoasu kohtuullisin kustannuksin tähän päivään säilyttäen samalla oleellisin Kouvolan ensimmäisen modernin toimistotalon tunnelmasta, kertoo Käppi.

Rakennuksen ekologisuutta parannetaan mm. asentamalla katolle aurinkopaneelit. – Vaikka ikkunoihin tulee selektiivilasit sekä auringon lämpösäteilyä hillitsevät kalvot, tarvitaan kiinteistössä jäähdytystä, johon voidaan jatkossa hyödyntää aurinkoenergiaa, toteaa kiinteistön isännöitsijä Vesa Tamminen.

Urakasta vain pientä haittaa alueella liikkuville

Julkisivusaneerauksen pääurakoitsijana toimii Kymenlaakson Rakennus Oy, jonka kotipaikka on Kouvola. – Ässätorni on sijainniltaan ja historialtaan kouvolalaisille tuttu, joten sen saneeraus kiinnostaa ihmisiä varmasti. Tarkoituksenamme on toteuttaa hanke mahdollisimman laadukkaasti ja niin, että se muistetaan jatkossa meidän saneeraamana kohteena, jonka lopputulos miellyttää sekä käyttäjiä että ohikulkijoita, toteaa toimitusjohtaja Mika Leppänen.

Urakka työllistää jatkuvasti 5-10 yrityksen omaa työntekijää sekä työvaiheesta riippuen kymmenkunta eri aliurakoitsijoiden edustajaa. – Pyrimme hyödyntämään aliurakoiden osalta paikallista osaamista mahdollisimman paljon.

Työmaa on tällä hetkellä aidattu, rakennustelineet sekä sääsuoja on asennettu paikoilleen ja julkisivun purku on käynnissä. Urakan ajan Ässätornin edustan parkkiruuduista pieni osa on pois käytöstä ja kulkuväylä urheilukentille sekä jäähallille hieman normaalia kapeampi.

Säätiö sivistyksen ja urheilun tukijana

Säätiön juuret juontavat vuonna 1944 lakkautettuihin Kouvolan Suojeluskuntaan ja Lotta Svärd -järjestön Kouvolan paikallisosastoon, jotka lahjoittivat pääosan omaisuudestaan Kouvolan Liikemiesyhdistykselle, joka luovutti sen edelleen vuonna 1950 perustetulle säätiölle.

Säätiö rakensi yhteistyössä Kouvolan kauppalan kanssa lahjoittajien toivoman talon, Kuntotalon. Myöhemmin säätiö myi osuutensa siitä Kouvolan kaupungille ja rakensi Kuntotalo II:n, jossa toimii nykyisin mm. keilahalli, sekä Ässätornin, jotka molemmat ovat edelleen säätiön omistuksessa.

Säätiön toiminta rahoitetaan kiinteistöjen vuokratuotoilla. Vuodesta 1982 lähtien säätiö on jakanut apurahoja ja stipendejä kouvolalaisille yhdistyksille sekä yksityishenkilöille sivistykselliseen ja urheilulliseen toimintaan yli 500 000 euroa. – Kiinteistöjen remonttikulujen vuoksi välissä oli muutama vuosi, jolloin emme jakaneet stipendejä lainkaan. Vuonna 2019 luovutimme 1 500 euron suuruiset stipendit nuorille menestyjille, ampumahiihtäjä Heidi Nikkiselle ja tanssija Roosa Raanojalle. Tavoitteenamme on jatkossakin tukea kouvolalaista urheilu- ja sivistystoimintaa joko stipendien muodossa tai muulla tavoin, toteaa Temonen.

^*) Lainaus Veikko Tiaisen kirjoittamasta säätiön historiikista vuosilta 1950-2000.